English page Verkkosivu suomeksi

Syrjäytyneet nuoret tuntevat syyllisyyttä ja häpeää

  • Folkhälsa
  • Arbetsinkludering
  • Välfärdspolitik
sep
2017
7

Merkittävä osa Pohjoismaissa asuvista nuorista on vaarassa jäädä pitkäaikaisesti koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Tutkimusten mukaan näille nuorille suunnattujen poliittisten toimien on oltava ennemmin yksilöllisesti mukautettuja kuin koko ryhmälle suunnattuja.

Tieteellinen aikakauslehti Nordisk välfärdsforskning / Nordic Welfare Research keskittyy uusimmassa numerossaan nuoriin, jotka ovat vaarassa syrjäytyä pitkäaikaisesti tai pysyvästi. Teemana on nuoret, osallisuus ja ulkopuolisuus. Nopeat muutokset ovat ominaista nuorten elämässä tänä päivänä. Suurin osa heistä varttuu aivan toisenlaisissa taloudellisissa, kulttuurisissa ja sosiaalisissa oloissa kuin heidän vanhempiensa sukupolvi.

Yksi artikkeleista käsittelee syrjäytyneitä nuoria Suomessa. Nuorisotutkimusseuran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus osoittaa, että nuoret kokevat itse olevansa vastuussa siitä, ettei heillä ole työ- tai opiskelupaikkaa. Seurauksena on syyllisyyttä, häpeää ja itsensä moittimista siitä, ettei kuulu mihinkään. Monilla heistä on mielenterveysongelmia.

Nuoret, osallisuus ja ulkopuolisuus

Kahdessa tanskalaisessa artikkelissa käsitellään muun muassa sukupuoleen, etnisyyteen ja identiteetin muuttumiseen liittyviä kysymyksiä. Toisessa artikkelissa lähtökohtana ovat tytöt ja heidän ystävyytensä, ja toisessa artikkelissa lähtökohtana ovat pojat ja heidän suhteensa autojen parissa puuhailuun. Yhdessä artikkelissa tutustutaan koulujen terveyspalveluihin Färsaarilla, Islannissa ja Norjassa. Siinä tutkitaan, millä tavalla nuoria voidaan auttaa, kun eri toimijat tekevät yhteistyötä.

Rasite hyvinvointimallille

Suurimmalla osalla Pohjoismaissa varttuvista nuorista on moni asia hyvin. Nuoria ja nuoria aikuisia (13–29 vuotta) on Pohjoismaissa yhteensä noin 5,5 miljoonaa. Heistä 6–12 prosenttia on kuitenkin vaarassa jäädä joko koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle. Se on ongelmallista ensisijaisesti yksilön kannalta, mutta samalla se rasittaa hyvinvointimallia.

Mielenterveysongelmista kärsivät nuoret jäävät yhä useammin varhaiseläkkeelle. Tilanne on suunnilleen sama kaikissa Pohjoismaissa, vaikka erojakin on. Pohjoismaiden tilanne ei kuitenkaan ole alueellisesta näkökulmasta erikoinen. Pikemminkin se noudattaa kansainvälistä kehitystä, joka on nähtävissä erityisesti korkeatuloisissa maissa.

Lue tai lataa artikkelit ilmaiseksi: Nordisk välfärdsforskning / Nordic Welfare Research 1/2017 (Avautuu uuteen ikkunaan)

Lisätietoa tieteellisestä aikakauslehdestä Nordisk välfärdsforskning / Nordic Welfare Research (ruotsiksi)

Tieteellinen aikakauslehti Nordisk välfärdsforskning / Nordic Welfare Research

Nordens välfärdscenter | tel: +46 8 545 536 00 | | En institution under Nordiska ministerrådet