English page Verkkosivu suomeksi

Kansalliset dementiasuunnitelmat antavat vetoapua hyvälle dementian hoidolle

  • Välfärdspolitik
aug
2017
16

Noin 400 000 pohjoismaalaisen arvellaan kärsivän dementiasta. Vuoteen 2050 mennessä määrän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan. Tanskassa ja Norjassa on laadittu jo toinen kansallinen dementiaohjelma ja Suomessa on tehty kansallinen muistiohjelma, kun taas muilla Pohjoismailla on vielä matkaa kansallisten dementiastrategioidensa luomiseen. Hyviin käytäntöihin Tanskan ja Norjan kunnissa johtaneet dementiastrategiat ovat Kööpenhaminassa 28. elokuuta järjestettävän pohjoismaisen dementiaseminaarin teemana.

- Jos maalla on dementiasuunnitelma, huomaamme että asiat myös etenevät, sanoo Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen projektipäällikkö Lars Rottem Krangnes.

Muistisairaudet ovat suuri haaste hoito- ja hoivasektorille. Pohjoismaiden hallitusten on luotava ohjeita ja kansallisia suuntaviivoja, jotta sairastuneiden elämänlaatua voidaan parantaa. Pohjoismaat ovat kiistämättä etulinjassa, kun puhutaan strategisten suunnitelmien työstämisestä kansallisella tasolla mutta maat etenevät ponnisteluissaan eri tahtia.

Tanskalla ja Norjalla on kansalliset dementiasuunnitelmat, ja niillä molemmilla on jo käytössään suunnitelmien toiset versiot. Suomessa on tehty kansallinen muistiohjelma ja muissa Pohjoismaissa työskennellään edelleen eri tasoilla yksittäisten ohjelmien ja suuntaviivojen parissa, jotka toivottavasti vähitellen johtavat dementiasuunnitelmien syntyyn.

Dementiaystävällinen kunta

Tanskassa ja Norjassa kansalliset dementiastrategiat ovat herättäneet paikallistason toimijat sekä antaneet kunnille vetoapua ja työkaluja. Strategioiden pohjalta on syntynyt ajatus dementiaystävällisestä kunnasta. Kyse on siitä, että muistisairaille tarjotaan hyviä ja kehittäviä päivittäisiä toimintoja, että omaisille annetaan tukea ja palveluita ja että luodaan dementiaystävällisiä ympäristöjä.

Tanskalainen tutkimus osoittaa, että monet kunnat tarjoavat toimintoja muistisairaille. Kyse on fyysisistä toiminnoista lähinnä ulkona ja luonnossa sekä luovista toiminnoista kuten kirjoittamisesta, maalaamisesta tai käsitöiden tekemisestä.

- Muistisairaat kaipaavat yhteyttä toisiin ihmisiin ja sitä, että heidät huomioidaan. Jotkut heistä käyvät jopa luennoimassa sairaudestaan, kertoo Steen Kabel, tanskalaisen Odensen kaupungin neuvoja ja dementiasairaiden toimintojen koordinaattori.

Kansallisilla strategioilla on merkitystä

Muistisairaiden omaiset ovat Tanskan ja Norjan kansallisten strategioiden ansiosta saaneet kotikunniltaan niin sanottuja työkalupakkeja. Omaisten työkalupakki Pårørendekofferten sisältää paljon materiaalia muistisairaan omaiselle, kuten käsikirjoja, elokuvia, esitteitä, tietokirjoja sekä vinkkejä.

- Meillä on myös tietoa muistisairaille. Omaiset ovat toivoneet sitä, ja kehitämme materiaalia parhaillaan, sanoo Kirsti Hotvedt, norjalaisen Aldring og helse -järjestön projektipäällikkö.

Norjassa panostetaan huomattavan paljon omaisiin. Omaisten kurssien vetäjät saavat työkalulaatikon ilmaiseksi. Tarjolla on omaisille ja lapsille tarkoitettuja keskusteluryhmiä ja viikonloppukursseja sekä kursseja, joihin omaiset osallistuvat yhdessä muistisairaan kanssa. Monessa Pohjoismaassa järjestetään kesäleirejä.

Dementia ja hyvinvointiteknologia

Dementiasta puhuttaessa pohditaan myös hyvinvointiteknologian merkitystä. Hyvinvointiteknologia tukee itsenäisyyttä ja parantaa muistisairaiden ja heidän omaistensa elämänlaatua. Teknologian avulla voidaan myös säästää rahaa, jolloin varoja riittää useamman ihmisen hoivaamiseen. Keskustelu on ollut mielenkiintoista, koska rahan ja hyvinvointiteknologian välisestä suhteesta puhutaan eri maissa eri tavoin.

Hyvinvointiteknologian käytössä ei Pohjoismaiden välillä ole suuria eroja. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että tekniikka voi olla tärkeä työkalu, kun Pohjoismaiden lähes 1 200 kuntaa pyrkivät jatkossakin antamaan korkealaatuista hoivaa asukkailleen.

Pohjoismainen hyvinvointikeskus kirjoittaa aiheesta uudessa ruotsinkielisessä julkaisussaan "Välfärdsteknologi handlar inte om teknik utan om människor - tekniksprång i nordisk demensvård" (suomeksi: Hyvinvointiteknologiassa ei ole kyse tekniikasta vaan ihmisistä – tekninen loikka pohjoismaisessa dementian hoidossa), joka esitellään seminaarissa.

Tietoa seminaarista (norjaksi)

Lisätietoja:
Lars Rottem Krangnes, projektijohtaja, Pohjoismainen hyvinvointikeskus

P. +46 70 562 45 30

Nuorempi ja vanhempi mies kasvokkain

Nordens välfärdscenter | tel: +46 8 545 536 00 | | En institution under Nordiska ministerrådet